Suomi-Ruotsi
Legendaarinen Suomi-Ruotsi maaottelu on jälleen täällä. Jo lähes sadan vuoden ajan järjestetty yleisurheilutapahtuma palaa tänä vuonna kahdeksan vuoden tauon jälkeen jälleen Helsingin Olympiastadionille.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisesti.
Suomi-Ruotsi on täällä taas
Klassinen Suomi-Ruotsi maaottelu eli Ruotsi-ottelu eli Finnkampen on jälleen täällä. Yleisurheilu on ollut poikkeuksellisesti samana kesänä järjestettyjen EM-kisojen sekä MM-kisojen vuoksi suomalaisten huulilla, mutta yksi vuoden kiinnostavimmista tapahtumista on vielä jäljellä. Suomen ja Ruotsin välinen maa ottelu mitellään Helsingin Olympiastadionilla 3. ja 4. syyskuuta. Aikuisten ottelut alkavat lauantaina kuudelta illalla sekä lauantaina yhdeltä päivällä. Tätä ennen taas kisaillaan junioreiden maaottelussa.
Mukana ovat tuttuun tapaan käytännössä kaikki samat lajit kuin arvokisoissakin. Poikkeuksina kävely ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen maaotteluun, vaan Suomi ja Ruotsi kilpailevat erillisessä kävelymaaottelussa. Tiiviin aikataulun vuoksi myöskään seitsen- ja kymmenottelut eivät ole perinteisesti kuuluneet tapahtuman ohjelmistoon. Vuodesta 2021 lähtien myös moniottelijat ovat kuitenkin päässeet mukaan, sillä tätä nykyä sekä miehet että naiset kilpailevat kolmiottelussa, jonka lajit vaihtelevat vuosittain. Tänä vuonna mukana ovat pituushyppy ja kuulantyöntö, minkä lisäksi miehet kilpailevat 400 metrin juoksulla ja naiset 200 metrin juoksulla.
Jo legendaariseen asemaan noussut Suomen ja Ruotsin välinen ottelu järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1925. Aluksi tapahtuma oteltiin kahden vuoden välein, mutta vuodesta 1945 lähtien kisa on järjestetty vuosittain. Naiset taas ovat päässeet mukaan kilpaan vuodesta 1951 lähtien.
Perinteisesti Suomi on suorastaan dominoinut miesten puolella, kun taas naisissa Ruotsi on tavannut olla parempi. Miehissä Suomella on 46 voittoa Ruotsin 35 voittoa vastaan. Naisissa Suomella taas on 25 voittoa ja Ruotsilla 46. Viime vuosina Suomen voitto on kuitenkin ollut valitettavan harvinaista herkkua. Miehissä Suomen ainoa voitto kymmenen vuoden sisällä on vuodelta 2018, kun taas naiset ovat kahdenkymmenen vuoden aikana voittaneet ainoastaan 2012 ja 2015.
Tänä vuonna Suomelta voidaan kuitenkin odottaa vahvaa suoritusta. EM-kisat olivat Suomen yleisurheilijoiden paras esiintyminen arvokisoissa useaan vuosikymmeneen.
Maiden menestys EM ja MM -kisoissa
MM-kisat menivät Suomelta tuttuun tapaan penkin alle, sillä mitaleja ei tullut lainkaan. Ruotsi sen sijaan onnistui nappaamaan yhden kultamitalin sekä kaksi pronssia – pronssit tulivat kuitenkin kävelystä, joka ei ole lainkaan mukana Ruotsi-ottelussa. Kultaa nappasi tietenkin seiväshyppyä totaalisesti hallitseva Armand Duplantis, kun taas pronssia saavutti sekä 20 kilometrillä että 35 kilometrillä Perseus Karlström.
EM-kisat olivat kuitenkin Suomelta todellinen nappisuoritus. Kaksi kultamitalia, yksi hopea ja yksi pronssi tiesivät kisojen mitalitaulukossa peräti kymmenettä sijaa. Vastaavaan Suomi ei ole pystynyt moneen vuosikymmeneen. Myös Ruotsi jäi taakse, sillä ruotsalaiset eivät kyenneet kuin yhteen kultamitaliin sekä kahteen hopeaan, millä sijoituttiin mitalitaulukossa sijalle 14.
Suomen sankareiksi nousivat kultaa 3 000 metrin estejuoksussa saavuttanut Topi Raitanen sekä kultaa uudella Suomen ennätyksellä napannut seiväshyppääjä Wilma Murto. Suomen ennätyksen rikkoi myös hopealle kolmiloikassa noussut Kristiina Mäkelä. Useasti neljänneksi sijoittunut keihäänheittäjä Lassi Etelätalo taas nappasi uransa ensimmäisen arvokisamitalin pronssia tuoneella 86,44 metrin keihäskaarella. Erikoisesti kaikille Suomen mitalisteille kyseessä oli uran ensimmäinen mitali aikuisten arvokisoissa.
Ruotsin ainoasta kultamitalista vastasi jälleen kerran seiväshyppääjä Armand Duplantis, jonka selvästi omasta ennätyksestä jäänyt hyppy oli kuitenkin EM-kisojen uusi ennätys. Duplantis on samalla hallitseva mestari myös olympialaisissa, MM-kisoissa, Timanttiliigassa sekä sisäratojen MM- ja EM-kisoissa.
Hopeaa ruotsille toivat lisäksi pituushyppääjä Thobias Montler sekä kävelijä Perseus Karlström 20 kilometrillä. Ruotsin naiset eivät mitaleille yltäneet, vaan parhaimmillaankin sijoitus oli neljäs.
Keitä seurata viikonloppuna
Suomen ja Ruotsin välisen maaottelun konsepti on yksinkertainen. Kumpikin maa asettaa jokaiseen lajiin kolme urheilijaa, jotka tuovat maalleen pisteitä. Lajin voitosta saa seitsemän pistettä, kakkostilasta viisi pistettä ja jokaisesta tätä alemmasta sijasta aina yhden pisteen vähemmän. Kuudenneksi sijoittunut saa siis yhden pisteen – ilman tulosta jääneet urheilijat taas eivät pisteitä tuo. Poikkeuksen muodostavat viestimaaottelut, joihin kummaltakin maalta osallistuu vain yksi joukkue. Voittaja nappaa viisi pistettä, kakkoseksi tullut taas kaksi pistettä.
Katseet kannattaa ehdottomasti kohdistaa EM-kisoissa menestyneisiin urheilijoihin. Kun keihäsjoukkue koostuu pronssia napanneen Etelätalon ohella myös Toni Keräsestä sekä viidenneksi sijoittuneesta Toni Kuuselasta, ei kolmoisvoittokaan olisi ihme. Jopa helppoja voittoja voidaan hyvällä syyllä budjetoida myös Wilma Murrolle sekä Ruotsi-ottelussa perinteisesti hyvin menestyneelle Topi Raitaselle. Viime vuosien tulosten perusteella Suomi saattaa hyvinkin napata Duplantisin ohella muut sijat niin miesten kuin naistenkin seiväskisoissa, sillä mukaan on heittää myös Saga Anderssonin sekä Mikko Paavolan kaltaisia nimiä.
Vaikka pikamatkojen juoksuissa ei kultaa ja kunnia kansainvälisillä kentillä olekaan tullut, on Suomen taso myös tällä saralla kova. Samuel Purola lähtee ennakkosuosikkina niin 100 metrille kuin 200 metrillekin. Viime vuoden Ruotsi-ottelussa Purola voitti molemmat matkat, ja johdatti Suomen lisäksi myös pikaviestin voittoon. Vaikka Ruotsi on viime vuosina dominoinut ottelua, voidaan erityisesti miesten puolella odottaa tänä vuonna todella tasaista taistoa.
Tuttuun tapaan Ruotsi-ottelu nähdään tietenkin suorana lähetyksenä Ylen TV2-kanavalta. Suomen ja Ruotsin välisen maaottelun oikeudet ovat Ylellä aina vuoteen 2026 saakka.
