UEFA Futsal Euro 2022

Futsalin EM-kisat ovat siirtyneet uuteen formaattiin. Tammikuun 19. käynnistyvät kisat muistuttavat nyt entistä enemmän jalkapallon EM-kisoja. Miltä meno maistuu, kun myös Suomi on ensimmäistä kertaa taistelemassa Euroopan mestaruudesta?

Futsalin Euroopan-mestaruuskilpailut 2022

Futsalin Euroopan mestaruudesta kisaillaan tänä vuonna jo kahdettatoista kertaa. Vuonna 1996 ensimmäistä kertaa järjestetyt kisat ovat siirtyneet tänä vuonna ensimmäistä kertaa samaan formaattiin, jota on perinteisesti käytetty myös jalkapallon puolella. Futsalin EM-kisat järjestetäänkin enää neljän vuoden välein aikaisemman kahden sijaan. Samalla kisoja on myös laajennettu. Kahdentoista joukkueen sijaan mukaan mahtuu tällä kertaa peräti 16 joukkuetta.

Vuoden 2020 alussa käynnistyneet karsinnat sisälsivät tällä kertaa ennätykselliset 50 joukkuetta, joista alkukarsintojen jälkeen varsinaiseen karsintavaiheeseen selvisi 32 joukkuetta. Mukaan kisoihin selviytyivät isäntämaa Hollannin lisäksi karsintalohkojen voittajat sekä parhaat kakkoset. Kaksi kehnointa kakkosta pelasi lisäksi ylimääräisen karsintaottelun viimeisestä kisapaikasta – näin mukaan saatiin lopulta 16 joukkuetta. Kisojen laajentamisen myötä mukana on peräti neljä ensikertalaista. Suomi pääsi kisoihin ensimmäistä kertaa sijoittumalla karsintalohkonsa kakkospaikalle, minkä lisäksi kisoissa debytoivat Bosnia ja Hertsegovina, Georgia sekä Slovakia.

Itse kisat alkavat tammikuun 19. päivä, minkä jälkeen pelataan helmikuun 6. päivään saakka. Joukkueet on jaettu yksinkertaisessa formaatissa neljään neljän joukkueen lohkoon, jokainen pelaa toisiaan vastaan kerran ja kunkin lohkon kaksi parasta joukkuetta etenee jatkopeleihin. Pudotuspelit pelataan luonnollisesti kerrasta poikki -menetelmällä.

Futsal – suosittu laji maailmalla

Futsalia voi pitää varsin suosittuna lajina, jonka suosio mukailee varsin vahvasti jalkapallon suosiota. Lajin suurimmat maat löytyvät Etelä-Euroopasta sekä Etelä-Amerikasta – erityisesti Brasilia, Argentiina, Espanja ja Portugali ovat nauttineet menestystä. Stereotyyppisesti ajateltuna voisi sanoa, että pienemmällä pelaajamäärällä pelattava yksilötaitoa ja pallonkäsittelyä korostava futsal soveltuu oivallisesti näyttäviä kikkoja harjoitteleville faveloiden riplailijoille.

Myös lajin suosituin sarja löytyy Espanjasta, jonka ammattilaissarja Primera Division de Futsal kerää yleisöä Veikkausliigan tapaan. Otteluissa käy keskimäärin noin 2 500–3 000 katsojaa, joten aivan mistään pienestä puuhastelusta ei ole kyse. Lajissa pelataan luonnollisesti myös Mestarien liigaa, jonka yleisömäärät ovat nekin olleet varsin hulppeita. Kun Kazakstanin ylpeys AFC Kairat kohtasi Almatyssa FC Barcelonan, kerääntyi paikan päälle yli 12 000 katsojaa. Myös EM-kisat ovat kiinnostaneet yleisöä. Kahdet edelliset kisat ovat molemmat keränneet katsojia keskimäärin yli 5 000 ottelua kohden.

Ei liene yllätys, että eniten katsojia keräävät maat ovat myös tavanneet menestyä. Lajin suurmaana voidaan pitää Espanjaa, joka on voittanut EM-kisat peräti seitsemään otteeseen ja napannut samalla myös kaksi maailmanmestaruutta. EM-kisoissa loput mestaruudet ovat menneet kahteen otteeseen voittaneelle Italialle, kertaalleen mestaruuden napanneelle Venäjälle sekä niin ikään kertaalleen voittaneelle Portugalille, joka lähtee kisoihin myös hallitsevana mestarina. Profiiliaan merkittävästi nostanut Portugali on samalla myös hallitseva maailmanmestari!

Näistä asetelmista lähdetään myös tämän vuoden EM-kisoihin. Selvänä ykkössuosikkina pidetään Espanjaa, jonka perässä tulevat varsin tasaisissa todennäköisyyksissä ensin Venäjä ja sitten Portugali. Neljänneksi suurimpana suosikkina tulee Kazakstan, jossa laji nauttii huomattavaa suosiota. Suosio on näkynyt myös menestyksenä, sillä Kazakstan on pelannut kaksissa edellisissä kisoissa pronssiottelussa, voittaen pronssisen mitalin vuonna 2016. Kazakstanin Kairat Almaty on yksi lajin suurista joukkueista. Seura on voittanut Mestarien liigan kahteen otteeseen ja hävinnyt lisäksi finaalissa kertaalleen.

Suomi mukana kisoissa

Futsalin EM-kisat kiinnostavat tänä vuonna poikkeuksellisella tavalla myös Suomessa, sillä Suomen futsalmaajoukkue eteni kisoihin ensimmäistä kertaa. Samassa karsintalohkossa pelasivat Italia, Belgia ja Montenegro, joita vastaan Suomi onnistui saalistamaan 10 pistettä. Montenegro kaatui kahdesti, Belgiaa vastaan Suomi voitti kotona ja pelasi tasan vieraissa, kun taas Italia oli parempi molemmissa kohtaamisissa. Kymmenen pistettä kuitenkin riitti – Suomi eteni viidenneksi parhaana lohkokakkosena suoraan kisoihin.

Kisoissa Suomi tulee olemaan kovassa seurassa. Vastaan asettuvat jo karsinnoista tuttu Italia, lajin suurmaa Kazakstan sekä kolmoskorista vastaan arvottu Slovenia. Suomi lähteekin kisoihin selvänä altavastaajana. Slovenian kanssa asetelmat ovat tasaväkisiä, mutta jatkopaikka vaatisi käytännössä huippuluokan suoritusta Italiaa vastaan. Mikään mahdottomuus ei Suomen pärjääminen kuitenkaan ole.

Suomi kohtaa kisoissa heti aluksi Italian torstaina 20.1. kello yhdeksältä Suomen aikaa. 24.1. on vastassa yhdeksältä Kazakstan, minkä jälkeen 28.1. päästään kello kuudelta katsomaan onko Suomella vielä pelattavaa Sloveniaa vastaan. Jos jatkopaikka on omissa käsissä Sloveniaa vastaan, voi kyseessä olla poikkeuksellinen trilleri. Yle TV2 näyttää kaikki Suomen ottelut suorina lähetyksinä, minkä lisäksi myös kisojen muita otteluita televisioidaan päivittäin. Osa otteluista lähetetään Areenassa suorana ja televisiossa jälkilähetyksinä.

Suomen joukkue kisoihin on valittu, ja matkaan lähtee seuraavalta näyttävä miehistö:

Maalivahdit:

• Antti Koivumäki, GFT
• Juha-Matti Savolainen, KaDy

Pohjapelaajat:

• Jani Korpela, MFC Torpedo (RUS)
• Jukka Kytölä, KaDy
• Mikko Kytölä, KaDy
• Olli Pöyliö, Riemu

Laitapelaajat ja pivotit:

• Panu Autio, GFT
• Miika Hosio, GFT
• Jarmo Junno, Vieska Futsal
• Juhana Jyrkiäinen, Akaa Futsal
• Sergei Korsunov, KaDy
• Tuukka Pikkarainen, FC Kemi
• Lassi Lintula, KaDy
• Iiro Vanha, Akaa Futsal

Futsal historia ja säännöt

Futsal on sisätiloissa pelattava jalkapalloon pohjautuva peli, jota voisi yksinkertaisesti luonnehtia sisällä pelattavaksi jalkapalloksi. Tästä juontuu myös lajin nimi, aikoinaan MM-kisojen nimenäkin käytetty futbol sala on espanjaa ja tarkoittaa yksinkertaisesti sisäjalkapalloa. FIFA ei tykännyt futbol-sanan käyttämisestä, joten vuonna 1985 lajin nimi lyhennettiin yksinkertaisesti futsaliksi.

Futsal on kuitenkin lajina huomattavasti tätä vanhempaa alkuperää, sillä peli on kehitetty jo vuonna 1930, jolloin uruguaylainen opettaja halusi muovata jalkapalloa nuortentiloihin sopivaksi sisälajiksi, jota voisi pelata myös koripallokentillä. Peli on jalkapallon lisäksi lainannut runsaasti muualta. Koripallosta kopioitiin viisi kenttäpelaajaa, käsipallosta kentän ja maalin mitat sekä vesipallosta maalivahtia koskevat säännöt. Peli levisi nopeasti erityisesti Etelä-Amerikassa, mutta vakavammaksi lajiksi futsal on muovautunut vasta viime vuosikymmenten aikana. Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vuonna 1989, kun taas EM-kisoja on järjestetty vuodesta 1996 alkaen.

Suomessa varsinainen futsaltoiminta on käynnistetty vuonna 1994, minkä jälkeen laji on kasvanut nopealla tahdilla. Pelaajia on Suomessa noin 25 000, sillä futsal tarjoaa oivan talvivaihtoehdon jalkapallon harrastajille. Suomessa on vuodesta 1998 lähtien toiminut myös Futsal-liiga, joka on Palloliiton alainen lajin pääsarja. Eniten mestaruuksia on haalinut Ilves FS, joka on voittanut mestaruuden kahdeksaan otteeseen.

Futsalin säännöt ovat pääosin varsin yksinkertaiset. Käytännössä peli on kahdella viiden pelaajan joukkueella käsipallokentällä pelattua jalkapalloa. Pelissä käytetään 2 x 20 minuutin tehokasta peliaikaa, eli pallon mennessä pois kentältä pelikello pysäytetään. Rajaheittoja ei tässä lajissa ole, vaan pallo palautetaan sivurajalta takaisin peliin potkaisemalla. Jos jalkapallon säännöt ovat edes etäisesti tutut, onnistuu myös futsalin seuraaminen helposti.